kulttuuriperintö http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/170249/all Sun, 03 Sep 2017 18:22:07 +0300 fi Tapiola Garden City - Espoo, carpe diem! http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/242307-tapiola-garden-city-espoo-carpe-diem <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Avoin kirje, toimitettu kesälukemiseksi Espoon päättäjille 9.7.2917</p><p>&nbsp;</p><p>Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi</p><p>Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula</p><p>Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Jouni J. Särkijärvi</p><p>Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä</p><p>Espoon kaupunginmuseon vt museojohtaja Maarit Henttonen</p><p>Espoo Marketing Oy:n toimitusjohtaja Jaana Tuomi</p><p>Tiedoksi: Espoon kaupunginvaltuutetut</p><p>&nbsp;</p><p>Espoon kaupungin johdolle esitettiin 2000-luvun alussa ajatusta Tapiolan Puutarhakaupungin saamiseksi Suomen aielistalle UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Tuolloin aika ei ollut oikea ja aloite raukesi ilman sen suurempaa julkista keskustelua. Nyt tilanne on toinen. Suomen aielistaa maailmanperintökohteiksi ollaan päivittämässä tulevasta syksystä alkaen ensi vuoden aikana. Aika on nyt - carpe diem!</p><p>Jos Espoon kaupunki on kiinnostunut asiaa edistämään ja jos Puutarhakaupunkimme menestyy asiantuntijoiden arvioinneissa, on edessä pitkä ja monimutkainen, vuosien projekti. Tänä aikana tätä &quot;vanhaa&quot; Tapiolaa ympäröivät suuret investointiprojektit on saatu päätökseen ja meillä on käsissämme huippumoderni, uusi Tapiola ja kulttuurihistoriallisesti ainutkertainen Tapiola Garden City. Ylivertainen kilpailuetu Espoolle - carpe diem!</p><p>Jos asia ei jo ole vireillä, esitän, että kaupungin asianmukaisissa elimissä ryhdytään pikaisesti selvittämään mitä tämä tavoite käytännössä tarkoittaisi, mitä sen edistämiseksi pitäisi tehdä, mitä se edellyttäisi kaupungilta nyt ja myöhemmin, kenen pitäisi toimia, mitä tarkemmin määriteltävää aluetta tarkoitettaisiin ja mitä voimme ajatella saavuttavamme tällä koko kaupungille.</p><p>Tavoite &quot;Tapiola Garden City UNESCO:n maailmanperintökohteeksi&quot; on kaikkien espoolaisten yhteinen. Ei yhdenkään puolueen, ei kenenkään valtuutetun tai lautakunnan jäsenen, ei minkään yhdistyksen tai järjestön, vaan koko Espoon. Liitän mukaan tiedoksenne <a href="http://minedu.fi/documents/1410845/4072878/Kansallinen+maailmanperintöstrategia%2C+Nationell+världarvsstrategi+2015-2025.pdf/47a34767-5a32-449a-aab4-278612f33d24" target="_blank">Kansallisen maailmanperintöstrategian 2015-2025</a> ja sen <a href="http://minedu.fi/documents/1410845/4072878/Toimeenpanosuunnitelma%2C+Verkställighetsplanen+2015-2025.pdf/50ee4437-91bc-4d94-a827-eb3ae35e8e94" target="_blank">toimeenpano-ohjelman</a>. Niissä esitellään tarkemmin Suomen tavoitteet ja prosessit. Toivoisin, että asiasta käytäisiin vilkasta julkista keskustelua.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Linkki saman aiheen ensimmäiseen blogiin -&nbsp;<a href="http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/236334-vanha-tapiola-unescon-maailmanperintokohteeksi" target="_blank">Vanha Tapiola Maailmanperintökohteeksi!</a></p><p>Linkki saman aiheen toiseen blogiin -&nbsp;<a href="http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/236914-perusteluja-pro-vanha-tapiola-unescon-maailmanperintokohteeksi" target="_blank">lisää perusteluja!</a></p><p>Linkki saman aiheen neljänteen blogiin - <a href="http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/255338-espoon-nakemys-unescon-maailmanperintokohteeksi-hakeutumisesta" target="_blank">Espoon näkemys UNESCOn maailmanperintökohteeksi hakeutumisesta.</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Avoin kirje, toimitettu kesälukemiseksi Espoon päättäjille 9.7.2917

 

Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi

Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Jouni J. Särkijärvi

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Espoon kaupunginmuseon vt museojohtaja Maarit Henttonen

Espoo Marketing Oy:n toimitusjohtaja Jaana Tuomi

Tiedoksi: Espoon kaupunginvaltuutetut

 

Espoon kaupungin johdolle esitettiin 2000-luvun alussa ajatusta Tapiolan Puutarhakaupungin saamiseksi Suomen aielistalle UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Tuolloin aika ei ollut oikea ja aloite raukesi ilman sen suurempaa julkista keskustelua. Nyt tilanne on toinen. Suomen aielistaa maailmanperintökohteiksi ollaan päivittämässä tulevasta syksystä alkaen ensi vuoden aikana. Aika on nyt - carpe diem!

Jos Espoon kaupunki on kiinnostunut asiaa edistämään ja jos Puutarhakaupunkimme menestyy asiantuntijoiden arvioinneissa, on edessä pitkä ja monimutkainen, vuosien projekti. Tänä aikana tätä "vanhaa" Tapiolaa ympäröivät suuret investointiprojektit on saatu päätökseen ja meillä on käsissämme huippumoderni, uusi Tapiola ja kulttuurihistoriallisesti ainutkertainen Tapiola Garden City. Ylivertainen kilpailuetu Espoolle - carpe diem!

Jos asia ei jo ole vireillä, esitän, että kaupungin asianmukaisissa elimissä ryhdytään pikaisesti selvittämään mitä tämä tavoite käytännössä tarkoittaisi, mitä sen edistämiseksi pitäisi tehdä, mitä se edellyttäisi kaupungilta nyt ja myöhemmin, kenen pitäisi toimia, mitä tarkemmin määriteltävää aluetta tarkoitettaisiin ja mitä voimme ajatella saavuttavamme tällä koko kaupungille.

Tavoite "Tapiola Garden City UNESCO:n maailmanperintökohteeksi" on kaikkien espoolaisten yhteinen. Ei yhdenkään puolueen, ei kenenkään valtuutetun tai lautakunnan jäsenen, ei minkään yhdistyksen tai järjestön, vaan koko Espoon. Liitän mukaan tiedoksenne Kansallisen maailmanperintöstrategian 2015-2025 ja sen toimeenpano-ohjelman. Niissä esitellään tarkemmin Suomen tavoitteet ja prosessit. Toivoisin, että asiasta käytäisiin vilkasta julkista keskustelua. 

 

Linkki saman aiheen ensimmäiseen blogiin - Vanha Tapiola Maailmanperintökohteeksi!

Linkki saman aiheen toiseen blogiin - lisää perusteluja!

Linkki saman aiheen neljänteen blogiin - Espoon näkemys UNESCOn maailmanperintökohteeksi hakeutumisesta.

]]>
0 http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/242307-tapiola-garden-city-espoo-carpe-diem#comments Kulttuuri arkkitehtuuri kaupunkisuunnittelu kulttuuriperintö maailmanperintö tapiola vanha tapiola Arkkitehtuuri Kapunkisuunnittelu Maaimanperintökohde Tapiola Unesco Sun, 03 Sep 2017 15:22:07 +0000 Jorma Kajaste http://jormakajaste.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/242307-tapiola-garden-city-espoo-carpe-diem
PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/236914-perusteluja-pro-vanha-tapiola-unescon-maailmanperintokohteeksi <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Vanhaan Tapiolaan kuuluvat Asuntosäätiön luoman puutarhakaupungin alkuperäiset osat <a href="http://www.mfa.fi/itinenlhi" target="_blank">Itäinen lähiö</a> (ml. <a href="http://www.mfa.fi/itranta" target="_blank">Itäranta</a>), <a href="http://www.mfa.fi/lntinenlhi" target="_blank">Läntinen lähiö</a>, <a href="http://www.mfa.fi/tapiolankeskus" target="_blank">Tapiolan Keskus</a>, <a href="http://www.mfa.fi/pohjoinenlhi" target="_blank">Pohjoinen lähiö</a>&nbsp;ja Suvikumpu sekä näihin käsitteellisesti liitetty <a href="http://www.mfa.fi/eteltapiola" target="_blank">Etelä-Tapiola</a> (Hakalehto, Länsiranta). Tämä on se alue, joka nousi maailman maineeseen kaupunkisuunnittelun mallikohteena erityisesti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_von_Hertzen" target="_blank">Heikki von Hertzenin</a> työn tuloksena. Maailma sai kuulla nimen Tapiola Garden City. Kun nykyisin puhumme tai luemme Tapiolasta, tai kun alueen asukkaat, jotka eivät vielä asuneet Vanhassa Tapiolassa 1950-70 &ndash;luvuilla, pohtivat nyt asuinalueensa kehitystä ja tulevaisuutta, he usein tulevat johtopäätökseen, että &rdquo;Tapiola, no se pilattiin jo aikoja sitten&rdquo;. Tämä johtopäätös on kuitenkin väärä. Vanha Tapiola on yhä olemassa, ja lähes sellaisena kuin se oli syntyessään.</p><p>1980-luvulta alkanut voimakas, hyvin suurten rakennusmassojen kasaaminen Tapiolan Keskuksen etelä-puolelle ja niiden uudelleenrakentaminen juuri nyt, vuosikymmenen maata möyrinyt metrotyömaa, Keilaniemen &rdquo;Suomen haastavin rakennustyömaa&rdquo; sekä Otaniemen suunnasta tuleva paine Kehä I:n viereen sijoittuvien rakennusten muodossa ovat dramaattisesti muuttaneet Vanhaa Tapiolaa ympäröivää maisemaa. Mutta oleellista on, että ne eivät ole muuttaneet itse Tapiolaa. Varsinaisen Tapiolan alueelle on tullut muutama uudisrakennus, ja muutama on juuri parhaillaan rakenteilla. Kenties historiallisesti valitettavimpana voidaan pitää <a href="http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Kaukolampo/Espoon_historiikki_final.pdf" target="_blank">Tapiolan lämpövoimalan</a> häviämistä &ndash; kyseessä oli Suomen ensimmäinen kaukolämpöverkostoon perustuva lämmitysinfrastruktuuri. Mutta vaikka kaikkea ei voikaan säästää, on Vanhan Tapiolan alue ja rakennuskanta jo nyt varsin kohtuullisesti suojeltu. Oikeastaan ensimmäinen suora uhka Vanhan Tapiolan kulttuurimaiseman säilymiselle on näinä päivinä käynnissä oleva valmistelu rakentaa <a href="https://puutarha.net/artikkelit/2948/tapiolan_silkkiniitty_kartanoniitysta.htm" target="_blank">Silkkiniitylle</a> pyöräilybaana. Tämän hankkeen kannattajat eivät ilmeisesti ole ymmärtäneet lainkaan alueen kokonaisarvoa eivätkä tunne sen historiaa, mutta uskon päättäjien näkevän asian toisin.</p><p>UNESCO:n Maailmanperintökohteella tulee olla erityistä <a href="http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/kansainvalisia_sopimuksia/maailmanperintosopimus" target="_blank">yleismaailmallista arvoa</a>. Vanha Tapiola edustaa kirjoittajan mielestä juuri tällaista esimerkkinä toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan jälleenrakennusajasta, uusia visioita toteuttaneesta rohkeudesta. Lisän alueen kiinnostavuuteen tuo vielä sen sijainti ensimmäisen maailmansodan aikaisten puolustuslinnoitusten <a href="http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" target="_blank">raunioiden</a> päällä. Asia, joka kytkee sen mielenkiintoisesti myös toiseen Maailmanperintökohteeseen, <a href="http://www.suomenlinna.fi" target="_blank">Suomenlinnaan</a>. Suomen museoalan asiantuntijat päivittävät ensi syksyn ja ensi vuoden aikana Suomen aielistaa ehdolle tuotavista kohteista. Rohkenen uskoa, että he päätyvät arvioissaan ja näkemyksissään samaan, että Vanha Tapiola täyttää UNESCO:n yksityiskohtaiset kriteerit.</p><p>Ei kuitenkaan yksin riitä, että Vanha Tapiola on objektiivisesti sopiva Maailmanperintökohteeksi. Asian eteenpäinviemiseksi ja prosessin tukemiseksi tarvitaan vahva, myönteinen tuki Espoon kaupungilta. Alueen asukkaat varmasti haluavat tietää tarkemmin, mitä tarkoittaisi asua Maailmanperintökohteessa. Yrittäjiä, ovat he sitten matkailualan, suurten kauppakeskusten liikkeiden tai vain ihan pienten myymälöiden pyörittäjiä, kiinnostaisi kuulla, miten ja millaisella aikataululla tällainen asia voisi edetä.</p><p>Kun Espoon kaupunki on tämän vuosituhannen alun käyttänyt valtavat voimavarat järjestäessään Tapiolan ympärille ja sen alle mittavat investoinnit vaatineet rakenteet, on nyt aika investoida vielä siihen, jota ei ole hyödynnetty lainkaan. Vanhan Tapiolan saamiseen UNESCO:n Maailmanperintökohteeksi ja matkailubusinekseen. Tällainen projekti, jos se saa tuulta alleen, vie vuosikymmenen. Ajan, jonka kuluessa kaikki nyt rakenteilla oleva on jo valmiina Tapiolassa ja sen ympäristössä. Tämä Maailmanperintö &ndash;tavoite on Espoolle, kaikille sen asukkaille ja yrittäjille, veronmaksajille&nbsp; puhdas win-win-win &ndash;tilaisuus.</p><p>Tapiolan kulttuurimaisemasta ja Tapiolan kulttuurista on saatavilla kohtuullinen määrä kirjallisuutta. Yksi tapa arvioida Vanhan Tapiolan arvoa ja ainutkertaisuutta on miettiä, mistä muusta &rdquo;lähiöstä&rdquo; on tuotettu samalla tavalla painettua sanaa samassa ajassa. Paras tapa on tietysti lukea muuta teos ihan itse. Liitän tämän tekstin loppuun luettelon eräistä näistä.</p><p>&nbsp;</p><p>VISIO 2030</p><p>Vanha Tapiola on julistettu UNESCO:n Maailmanperintökohteeksi vuonna 2028. Turistiryhmät saapuvat Suomenlinnasta vesibusseilla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Otsolahti" target="_blank">Otsolahden</a> rantaan tunnin välein tai metrolla Otaniemen kautta Tapiolan asemalle. Turistien määrä jatkaa kasvuaan ylittäen kaikki ennusteet, tälle vuodelle odotetaan yli 100.000 päivittäisturistia ja 50.000 hotelliyöpymistä, kapasitetti riittää Tapiontornin uudistuttua hotelliksi vuotta aiemmin. Turistioppaat lähtevät ryhmien kanssa kierroksilleen jalan tai saattavat kyytiä haluavat kiertoajeluille automaattivossikoihin ja pienbusseihin. Turistit kulkevat muutamaa valikoitua reittiä joidenkin ulottuessa myös Otaniemeen. Silkkiniittyä kierretään kuin Kekkonen aikanaan Neuvostoliiton presidentti Voroshilovin kanssa. Uusi tasavallan presidenttimme tuo säännöllisesti ulkomaiset arvovieraat tutustumaan tähän uuteen Maailmanperintökohteeseen. Tapiolan välittömään läheisyyteen pääkonttorinsa siirtäneet suuryritykset hyödyntävät samoin alueen valtavaa mainosarvoa ja nauttivat vieraidensa kanssa upeasta ravintolatarjonnasta. Merkittävät kulttuuritapahtumat kuten April Jazz, Espoo Cine, uudelleen viritetyt Tapiolan Syyslystit ja uusi Vanhan Tapiolan Teatteripäivät vetävät niin paikallista kuin muualtakin Suomesta tullutta väkeä tilaisuuksiinsa ympäri vuoden. Tapiolan Keskusallas häikäisee kirkkaan sinisenä Kulttuurikeskuksen edessä, illan hämärässä Suihkulähteet loistavat sateenkaaren väreissä. Koulujen päättyessä, vappuna, ja joskus ihan muuten vaan, väkeä kokoontuu Vallareille.</p><p>&nbsp;</p><p>Tapiolan kulttuurimaisema:</p><p><em>Tapiola &ndash; Garden City &ndash; Cité-Jardin &ndash; Cartenstadt</em>. Asuntosäätiö, (1957).</p><p>Ahola, Pentti; Häyrynen, Yrjö-Paavo; Mänty, Jorma; Solla, Pertti; Valjakka, Ilmo: <em>Raportti rakennetusta ympäristöstä &ndash; Aarne Ervin arkkitehtuuria</em>. SAFA Suomen Arkkitehtiliitto, 1970.</p><p>Becker, H.-J.; Schlote W.: <em>Neuer Wohnbau in Finnland &ndash; New Housing in Finland.</em> Karl Krämer Verlag, 1964.</p><p>Helimäki, Jussi: <em>Kotinurkilta kallioille &ndash; Espoon luontokohteet</em>. Espoon tekninen keskus, Espoon ympäristökeskus, 2009, 2. korjattu painos.</p><p>von Hertzen, Heikki: <em>Koti vaiko kasarmi lapsillemme &ndash; Asunnontarvitsijoiden näkökohtia asunto- ja asemakaavakysymyksissä</em>. Väestöliitto, 1946.</p><p>von Hertzen, Heikki; Ervi, Aarne: <em>Tapiolan puutarhakaupunki &ndash; Tapiola Garden City</em>. Arkkitehti &ndash; Arkitekten 1-2/1956, eripainos.</p><p>von Hertzen, Heikki; Itkonen, Uolevi: <em>Raportti kaupungin rakentamisesta &ndash; Tapiolan arkea ja juhlaa</em>. Länsiväylä Oy, 1985.</p><p>von Hertzen, Heikki; Spreiregen, Paul D.: <em>Building a New Town &ndash; Finland&acute;s New Garden City &ndash; Tapiola</em>. The MIT Press, 1971.</p><p>Hurme, Riitta: <em>Suomalainen lähiö Tapiolasta Pihlajamäkeen</em>. Suomen Tiedeseura, 1991.</p><p>Härö, Erkki: <em>Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema</em>. Espoon kaupunginmuseo, 1984, s. 164-5.</p><p>Itkonen, Uolevi; Immonen, Liisa: <em>Tapiola &ndash; The Garden City</em>. Kirjayhtymä, 1986.</p><p>Itkonen, Uolevi: <em>Keskustorni</em>. Tapiolan Keskustorni Oy, 1994.</p><p>Kokkonen, Jyrki: <em>Espoon muinaismuistot 2 &ndash; Historiallisen ajan muinaisjäännökset</em>. Espoon kaupunginmuseo, 1986.</p><p>Laaksonen, Lasse: <em>Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä &ndash; Suojeluluettelo.</em> Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 1980.</p><p>Laine, Sirkku: <em>Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa</em>. Espoon kaupungin tekninen keskus, 1998.</p><p>Revell, Viljo: <em>Works and Projects &ndash; Bauten und Projekte</em>. Otava, 1966.</p><p>Toikka-Karvonen, Annikki: <em>Tapiolan koteja &ndash; Homes in Tapiola</em>. WSOY, 1963.</p><p>Tuomi, Timo: <em>Tapiola &ndash; Arkkitehtuuriopas &ndash; Puutarhakaupungin vaiheita</em>. Espoon kaupunginmuseo, 1992.</p><p>Tuomi, Timo: <em>Tapiola &ndash; elämää ja arkkitehtuuria</em>. Rakennustieto, 2003.</p><p>&nbsp;</p><p>Tapiolan kulttuurihistoriaa:</p><p><em>Asuntosäätiön tiedotuksia</em> &ndash;monisteet 1950-luvulla.</p><p><em>Tapiola tänään</em> - Asuntosäätiön tiedotuslehti 1950- ja 60-luvuilla.</p><p>Anttonen, Erkki: <em>Elämää Nallenpolulla &ndash; Tapiolan ateljeetalo 50 vuotta</em>. Kustannus Oy Taide, 2005.</p><p>Eskola, Eeva: <em>Vanha Hagalund</em>. Espoon historiatoimikunta, Tapiolan Kilta ry, 1972.</p><p>Hiisiö, Ossi: <em>Tapiola &ndash; parempien ihmisten kylä</em>. Tammi, 1970.</p><p>Holma-Kokkonen, Hanna; Kalsta, Marja; Kervinen, Martti; Pajari, Raili; Känsälä, Ulla; Siivola, Lea: <em>Opintiellä</em>. Tapiolan Yhteiskoulun Tuki ry, 1998.</p><p>Itkonen, Uolevi: <em>Ihmisiä Tapiolassa &ndash; Tapiolan Kilta ry:n 40-vuotisjuhlajulkaisu</em>. Tapiolan Kilta ry, 1998.</p><p>Kajatsalo, Tauno; Haahtela, Kauko: <em>Koulu elää &ndash; Tapiolan Yhteiskoulun työpäivää. A Modern Finnish School</em>. Helsinki, 1964.</p><p>Koistinen, Markku; Marttinen, Markku: <em>Tapiola urheilee</em>. Tapion Honka ry:n tukisäätiö, 1987.</p><p>Kylävaara, Ilkka: <em>Tapiola</em>. Gummerus, 1989.</p><p>Pohjola, Erkki; Tuomisto, Matti: <em>Tapiola Sound</em>. WSOY, 1992.</p><p>Tervonen, Harri: <em>Tapiola 1960&ndash;luvulla &ndash; Muistelmia puutarhakaupungista ja sen ihmisistä</em> verkkosivusto tapiola.ning.com</p><p>&nbsp;</p><p>Linkki saman aiheen ensimmäiseen blogiin - <a href="http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/236334-vanha-tapiola-unescon-maailmanperintokohteeksi" target="_blank">Vanha Tapiola Maailmanperintökohteeksi!</a></p><p>Linkki saman aiheen kolmanteen blogiin -&nbsp;<a href="http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/242307-tapiola-garden-city-espoo-carpe-diem" target="_blank">kesäviesti Espoon päättäjille &quot;carpe diem!&quot;</a></p><p>Linkki saman aiheen neljänteen blogiin -&nbsp;<a href="http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/255338-espoon-nakemys-unescon-maailmanperintokohteeksi-hakeutumisesta" target="_blank">Espoon näkemys UNESCOn maailmanperintökohteeksi hakeutumisesta.</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vanhaan Tapiolaan kuuluvat Asuntosäätiön luoman puutarhakaupungin alkuperäiset osat Itäinen lähiö (ml. Itäranta), Läntinen lähiö, Tapiolan Keskus, Pohjoinen lähiö ja Suvikumpu sekä näihin käsitteellisesti liitetty Etelä-Tapiola (Hakalehto, Länsiranta). Tämä on se alue, joka nousi maailman maineeseen kaupunkisuunnittelun mallikohteena erityisesti Heikki von Hertzenin työn tuloksena. Maailma sai kuulla nimen Tapiola Garden City. Kun nykyisin puhumme tai luemme Tapiolasta, tai kun alueen asukkaat, jotka eivät vielä asuneet Vanhassa Tapiolassa 1950-70 –luvuilla, pohtivat nyt asuinalueensa kehitystä ja tulevaisuutta, he usein tulevat johtopäätökseen, että ”Tapiola, no se pilattiin jo aikoja sitten”. Tämä johtopäätös on kuitenkin väärä. Vanha Tapiola on yhä olemassa, ja lähes sellaisena kuin se oli syntyessään.

1980-luvulta alkanut voimakas, hyvin suurten rakennusmassojen kasaaminen Tapiolan Keskuksen etelä-puolelle ja niiden uudelleenrakentaminen juuri nyt, vuosikymmenen maata möyrinyt metrotyömaa, Keilaniemen ”Suomen haastavin rakennustyömaa” sekä Otaniemen suunnasta tuleva paine Kehä I:n viereen sijoittuvien rakennusten muodossa ovat dramaattisesti muuttaneet Vanhaa Tapiolaa ympäröivää maisemaa. Mutta oleellista on, että ne eivät ole muuttaneet itse Tapiolaa. Varsinaisen Tapiolan alueelle on tullut muutama uudisrakennus, ja muutama on juuri parhaillaan rakenteilla. Kenties historiallisesti valitettavimpana voidaan pitää Tapiolan lämpövoimalan häviämistä – kyseessä oli Suomen ensimmäinen kaukolämpöverkostoon perustuva lämmitysinfrastruktuuri. Mutta vaikka kaikkea ei voikaan säästää, on Vanhan Tapiolan alue ja rakennuskanta jo nyt varsin kohtuullisesti suojeltu. Oikeastaan ensimmäinen suora uhka Vanhan Tapiolan kulttuurimaiseman säilymiselle on näinä päivinä käynnissä oleva valmistelu rakentaa Silkkiniitylle pyöräilybaana. Tämän hankkeen kannattajat eivät ilmeisesti ole ymmärtäneet lainkaan alueen kokonaisarvoa eivätkä tunne sen historiaa, mutta uskon päättäjien näkevän asian toisin.

UNESCO:n Maailmanperintökohteella tulee olla erityistä yleismaailmallista arvoa. Vanha Tapiola edustaa kirjoittajan mielestä juuri tällaista esimerkkinä toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan jälleenrakennusajasta, uusia visioita toteuttaneesta rohkeudesta. Lisän alueen kiinnostavuuteen tuo vielä sen sijainti ensimmäisen maailmansodan aikaisten puolustuslinnoitusten raunioiden päällä. Asia, joka kytkee sen mielenkiintoisesti myös toiseen Maailmanperintökohteeseen, Suomenlinnaan. Suomen museoalan asiantuntijat päivittävät ensi syksyn ja ensi vuoden aikana Suomen aielistaa ehdolle tuotavista kohteista. Rohkenen uskoa, että he päätyvät arvioissaan ja näkemyksissään samaan, että Vanha Tapiola täyttää UNESCO:n yksityiskohtaiset kriteerit.

Ei kuitenkaan yksin riitä, että Vanha Tapiola on objektiivisesti sopiva Maailmanperintökohteeksi. Asian eteenpäinviemiseksi ja prosessin tukemiseksi tarvitaan vahva, myönteinen tuki Espoon kaupungilta. Alueen asukkaat varmasti haluavat tietää tarkemmin, mitä tarkoittaisi asua Maailmanperintökohteessa. Yrittäjiä, ovat he sitten matkailualan, suurten kauppakeskusten liikkeiden tai vain ihan pienten myymälöiden pyörittäjiä, kiinnostaisi kuulla, miten ja millaisella aikataululla tällainen asia voisi edetä.

Kun Espoon kaupunki on tämän vuosituhannen alun käyttänyt valtavat voimavarat järjestäessään Tapiolan ympärille ja sen alle mittavat investoinnit vaatineet rakenteet, on nyt aika investoida vielä siihen, jota ei ole hyödynnetty lainkaan. Vanhan Tapiolan saamiseen UNESCO:n Maailmanperintökohteeksi ja matkailubusinekseen. Tällainen projekti, jos se saa tuulta alleen, vie vuosikymmenen. Ajan, jonka kuluessa kaikki nyt rakenteilla oleva on jo valmiina Tapiolassa ja sen ympäristössä. Tämä Maailmanperintö –tavoite on Espoolle, kaikille sen asukkaille ja yrittäjille, veronmaksajille  puhdas win-win-win –tilaisuus.

Tapiolan kulttuurimaisemasta ja Tapiolan kulttuurista on saatavilla kohtuullinen määrä kirjallisuutta. Yksi tapa arvioida Vanhan Tapiolan arvoa ja ainutkertaisuutta on miettiä, mistä muusta ”lähiöstä” on tuotettu samalla tavalla painettua sanaa samassa ajassa. Paras tapa on tietysti lukea muuta teos ihan itse. Liitän tämän tekstin loppuun luettelon eräistä näistä.

 

VISIO 2030

Vanha Tapiola on julistettu UNESCO:n Maailmanperintökohteeksi vuonna 2028. Turistiryhmät saapuvat Suomenlinnasta vesibusseilla Otsolahden rantaan tunnin välein tai metrolla Otaniemen kautta Tapiolan asemalle. Turistien määrä jatkaa kasvuaan ylittäen kaikki ennusteet, tälle vuodelle odotetaan yli 100.000 päivittäisturistia ja 50.000 hotelliyöpymistä, kapasitetti riittää Tapiontornin uudistuttua hotelliksi vuotta aiemmin. Turistioppaat lähtevät ryhmien kanssa kierroksilleen jalan tai saattavat kyytiä haluavat kiertoajeluille automaattivossikoihin ja pienbusseihin. Turistit kulkevat muutamaa valikoitua reittiä joidenkin ulottuessa myös Otaniemeen. Silkkiniittyä kierretään kuin Kekkonen aikanaan Neuvostoliiton presidentti Voroshilovin kanssa. Uusi tasavallan presidenttimme tuo säännöllisesti ulkomaiset arvovieraat tutustumaan tähän uuteen Maailmanperintökohteeseen. Tapiolan välittömään läheisyyteen pääkonttorinsa siirtäneet suuryritykset hyödyntävät samoin alueen valtavaa mainosarvoa ja nauttivat vieraidensa kanssa upeasta ravintolatarjonnasta. Merkittävät kulttuuritapahtumat kuten April Jazz, Espoo Cine, uudelleen viritetyt Tapiolan Syyslystit ja uusi Vanhan Tapiolan Teatteripäivät vetävät niin paikallista kuin muualtakin Suomesta tullutta väkeä tilaisuuksiinsa ympäri vuoden. Tapiolan Keskusallas häikäisee kirkkaan sinisenä Kulttuurikeskuksen edessä, illan hämärässä Suihkulähteet loistavat sateenkaaren väreissä. Koulujen päättyessä, vappuna, ja joskus ihan muuten vaan, väkeä kokoontuu Vallareille.

 

Tapiolan kulttuurimaisema:

Tapiola – Garden City – Cité-Jardin – Cartenstadt. Asuntosäätiö, (1957).

Ahola, Pentti; Häyrynen, Yrjö-Paavo; Mänty, Jorma; Solla, Pertti; Valjakka, Ilmo: Raportti rakennetusta ympäristöstä – Aarne Ervin arkkitehtuuria. SAFA Suomen Arkkitehtiliitto, 1970.

Becker, H.-J.; Schlote W.: Neuer Wohnbau in Finnland – New Housing in Finland. Karl Krämer Verlag, 1964.

Helimäki, Jussi: Kotinurkilta kallioille – Espoon luontokohteet. Espoon tekninen keskus, Espoon ympäristökeskus, 2009, 2. korjattu painos.

von Hertzen, Heikki: Koti vaiko kasarmi lapsillemme – Asunnontarvitsijoiden näkökohtia asunto- ja asemakaavakysymyksissä. Väestöliitto, 1946.

von Hertzen, Heikki; Ervi, Aarne: Tapiolan puutarhakaupunki – Tapiola Garden City. Arkkitehti – Arkitekten 1-2/1956, eripainos.

von Hertzen, Heikki; Itkonen, Uolevi: Raportti kaupungin rakentamisesta – Tapiolan arkea ja juhlaa. Länsiväylä Oy, 1985.

von Hertzen, Heikki; Spreiregen, Paul D.: Building a New Town – Finland´s New Garden City – Tapiola. The MIT Press, 1971.

Hurme, Riitta: Suomalainen lähiö Tapiolasta Pihlajamäkeen. Suomen Tiedeseura, 1991.

Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Espoon kaupunginmuseo, 1984, s. 164-5.

Itkonen, Uolevi; Immonen, Liisa: Tapiola – The Garden City. Kirjayhtymä, 1986.

Itkonen, Uolevi: Keskustorni. Tapiolan Keskustorni Oy, 1994.

Kokkonen, Jyrki: Espoon muinaismuistot 2 – Historiallisen ajan muinaisjäännökset. Espoon kaupunginmuseo, 1986.

Laaksonen, Lasse: Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä – Suojeluluettelo. Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 1980.

Laine, Sirkku: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa. Espoon kaupungin tekninen keskus, 1998.

Revell, Viljo: Works and Projects – Bauten und Projekte. Otava, 1966.

Toikka-Karvonen, Annikki: Tapiolan koteja – Homes in Tapiola. WSOY, 1963.

Tuomi, Timo: Tapiola – Arkkitehtuuriopas – Puutarhakaupungin vaiheita. Espoon kaupunginmuseo, 1992.

Tuomi, Timo: Tapiola – elämää ja arkkitehtuuria. Rakennustieto, 2003.

 

Tapiolan kulttuurihistoriaa:

Asuntosäätiön tiedotuksia –monisteet 1950-luvulla.

Tapiola tänään - Asuntosäätiön tiedotuslehti 1950- ja 60-luvuilla.

Anttonen, Erkki: Elämää Nallenpolulla – Tapiolan ateljeetalo 50 vuotta. Kustannus Oy Taide, 2005.

Eskola, Eeva: Vanha Hagalund. Espoon historiatoimikunta, Tapiolan Kilta ry, 1972.

Hiisiö, Ossi: Tapiola – parempien ihmisten kylä. Tammi, 1970.

Holma-Kokkonen, Hanna; Kalsta, Marja; Kervinen, Martti; Pajari, Raili; Känsälä, Ulla; Siivola, Lea: Opintiellä. Tapiolan Yhteiskoulun Tuki ry, 1998.

Itkonen, Uolevi: Ihmisiä Tapiolassa – Tapiolan Kilta ry:n 40-vuotisjuhlajulkaisu. Tapiolan Kilta ry, 1998.

Kajatsalo, Tauno; Haahtela, Kauko: Koulu elää – Tapiolan Yhteiskoulun työpäivää. A Modern Finnish School. Helsinki, 1964.

Koistinen, Markku; Marttinen, Markku: Tapiola urheilee. Tapion Honka ry:n tukisäätiö, 1987.

Kylävaara, Ilkka: Tapiola. Gummerus, 1989.

Pohjola, Erkki; Tuomisto, Matti: Tapiola Sound. WSOY, 1992.

Tervonen, Harri: Tapiola 1960–luvulla – Muistelmia puutarhakaupungista ja sen ihmisistä verkkosivusto tapiola.ning.com

 

Linkki saman aiheen ensimmäiseen blogiin - Vanha Tapiola Maailmanperintökohteeksi!

Linkki saman aiheen kolmanteen blogiin - kesäviesti Espoon päättäjille "carpe diem!"

Linkki saman aiheen neljänteen blogiin - Espoon näkemys UNESCOn maailmanperintökohteeksi hakeutumisesta.

]]>
0 http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/236914-perusteluja-pro-vanha-tapiola-unescon-maailmanperintokohteeksi#comments Kulttuuri arkkitehtuuri kaupunkisuunnittelu kulttuuriperintö maailmanperintö tapiola vanha tapiola Arkkitehtuuri Kaupunkisuunnittelu Maailmanperintökohde Tapiola Unesco Fri, 12 May 2017 13:54:01 +0000 Jorma Kajaste http://jormakajaste.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/236914-perusteluja-pro-vanha-tapiola-unescon-maailmanperintokohteeksi
Vanha Tapiola UNESCO:n maailmanperintökohteeksi http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/236334-vanha-tapiola-unescon-maailmanperintokohteeksi <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Paikallisen asukasyhdistyksen Tapiolan Killan <a href="https://www.facebook.com/groups/325194528340/" target="_blank">facebooksivuilla</a> käydään jatkuvasti kiivasta keskustelua erilaisista Tapiolan kehityshankkeista, milloin Keskusaltaan luisteluradoista, milloin homekoulujen säilyttämisestä alkuperäisessä asussaan. Näissä keskusteluissa jokaisella on omat argumenttinsa. Muutosta vaativat eivät halua asua museossa ja muutosta vastustavat näkevät kulttuuriskandaalin kaikessa muutoksessa.</p><p>Viimeisimmässä keskustelunavauksessa Silkkiniityn pyöräilybaanojen tarpeellisuudesta, kysyi elokuvaohjaaja Kaisa Rastimo keskeisen kysymyksen - &rdquo;onko Tapiolan arkkitehtonisesti ainutlaatuisimpia osia yritetty koskaan saada Unescon suojelukseen?&rdquo; Itse kommentoin keskustelua ajatellen, että &rdquo;Tapiolan 1950-60 -luvuilla rakennettu kokonaisuus sattuu nyt vaan olemaan tässä maassa ja aika kattavasti ulkomaitakin myöten kohtuullisen ainutkertainen kokonaisuus. Tällaiset kohteet on yleensä suojeltu jälkipolvia varten ja erityisesti siksi, että ovat ainutkertaisia. Ei niitä tarvitse erityisesti kehitellä, mutta niitä tulee erityisesti vaalia ja suojella - kehitykseltä. Mitä pyöräilyyn tulee, sen sovittamisen mukavasti ja erittäin hyvin kävellen liikkuvien keskuuteen onnistuivat tuon Tapiolan suunnittelijat ratkaisemaan jo yli puoli vuosisataa sitten. Ei ole mitään ongelmaa eikä ratkaistavaa asiaa. Kaikki on kunnossa.&rdquo;</p><p>Ja näinhän asia on. Vanhan Tapiolan <a href="http://www.mfa.fi/tapiola" target="_blank">historian</a> tuntevat muistavat sen maailmanlaajuista huomiota herättäneenä kaupunkisuunnittelun mallina. Sodanjälkeisen Suomen rakennusvaiheen kaunein kukkanen I maailmansodan <a href="http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1570" target="_blank">linnoitusten</a> päälle rakennettuna. Jatkuva polemiikki pienistä kehitysprojekteista tai kaavamuutoksista siellä ja täällä lisärakentamisen mahdollistamiseksi Tapiolan rajoilla on epäoleellista. Isoa kuvaa ei nähdä.</p><p>YK:N Maailmanperintösopimuksen mukaisesti &rdquo;Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Kohde voi olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Se voi myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin.&rdquo; Vanha Tapiola täyttää nämä kriteerit.</p><p>Maailmanperintökohteita on nyt 1052 kpl, joista Suomessa <a href="http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/maailmanperintokohteet_suomessa" target="_blank">seitsemän</a>. Museovirasto on päivittämässä Suomen kansallista aieluetteloa UNESCO:n Maailmanperintölistalle ehdotettavista kohteista vuoden 2018 aikana. Tälle listalle valikoituu muutama, uusi kohde. Tapiolan asukasyhdistys Tapiolan Killan, Espoon kaupungin, Museoviraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tulee saattaa Vanha Tapiola osaksi tätä aieluetteloa.</p><p>Tämän blogin yhteydessä julkaistut kuvat ovat kirjoittajan antikvariaatissa esillä olevasta näyttelystä <a href="http://www.tessi.fi/nayttelyt" target="_blank">&rdquo;Tapiola &ndash; paratiisi vanhoissa postikorteissa&rdquo;</a>. Kun Vanha Tapiola on 2020-luvun lopulla hyväksytty UNESCO:n maailmanperintökohteeksi, voimme jälleen alkaa painamaan postikortteja turistien ostettavaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Linkki saman aiheen toiseen blogiin - <a href="http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/236914-perusteluja-pro-vanha-tapiola-unescon-maailmanperintokohteeksi" target="_blank">lisää perusteluja!</a></p><p>Linkki saman aiheen kolmanteen blogiin - <a href="http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/242307-tapiola-garden-city-espoo-carpe-diem" target="_blank">kesäviesti Espoon päättäjille &quot;carpe diem!&quot;</a></p><p>Linkki saman aiheen neljänteen blogiin -&nbsp;<a href="http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/255338-espoon-nakemys-unescon-maailmanperintokohteeksi-hakeutumisesta" target="_blank">Espoon näkemys UNESCOn maailmanperintökohteeksi hakeutumisesta.</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paikallisen asukasyhdistyksen Tapiolan Killan facebooksivuilla käydään jatkuvasti kiivasta keskustelua erilaisista Tapiolan kehityshankkeista, milloin Keskusaltaan luisteluradoista, milloin homekoulujen säilyttämisestä alkuperäisessä asussaan. Näissä keskusteluissa jokaisella on omat argumenttinsa. Muutosta vaativat eivät halua asua museossa ja muutosta vastustavat näkevät kulttuuriskandaalin kaikessa muutoksessa.

Viimeisimmässä keskustelunavauksessa Silkkiniityn pyöräilybaanojen tarpeellisuudesta, kysyi elokuvaohjaaja Kaisa Rastimo keskeisen kysymyksen - ”onko Tapiolan arkkitehtonisesti ainutlaatuisimpia osia yritetty koskaan saada Unescon suojelukseen?” Itse kommentoin keskustelua ajatellen, että ”Tapiolan 1950-60 -luvuilla rakennettu kokonaisuus sattuu nyt vaan olemaan tässä maassa ja aika kattavasti ulkomaitakin myöten kohtuullisen ainutkertainen kokonaisuus. Tällaiset kohteet on yleensä suojeltu jälkipolvia varten ja erityisesti siksi, että ovat ainutkertaisia. Ei niitä tarvitse erityisesti kehitellä, mutta niitä tulee erityisesti vaalia ja suojella - kehitykseltä. Mitä pyöräilyyn tulee, sen sovittamisen mukavasti ja erittäin hyvin kävellen liikkuvien keskuuteen onnistuivat tuon Tapiolan suunnittelijat ratkaisemaan jo yli puoli vuosisataa sitten. Ei ole mitään ongelmaa eikä ratkaistavaa asiaa. Kaikki on kunnossa.”

Ja näinhän asia on. Vanhan Tapiolan historian tuntevat muistavat sen maailmanlaajuista huomiota herättäneenä kaupunkisuunnittelun mallina. Sodanjälkeisen Suomen rakennusvaiheen kaunein kukkanen I maailmansodan linnoitusten päälle rakennettuna. Jatkuva polemiikki pienistä kehitysprojekteista tai kaavamuutoksista siellä ja täällä lisärakentamisen mahdollistamiseksi Tapiolan rajoilla on epäoleellista. Isoa kuvaa ei nähdä.

YK:N Maailmanperintösopimuksen mukaisesti ”Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Kohde voi olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Se voi myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin.” Vanha Tapiola täyttää nämä kriteerit.

Maailmanperintökohteita on nyt 1052 kpl, joista Suomessa seitsemän. Museovirasto on päivittämässä Suomen kansallista aieluetteloa UNESCO:n Maailmanperintölistalle ehdotettavista kohteista vuoden 2018 aikana. Tälle listalle valikoituu muutama, uusi kohde. Tapiolan asukasyhdistys Tapiolan Killan, Espoon kaupungin, Museoviraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tulee saattaa Vanha Tapiola osaksi tätä aieluetteloa.

Tämän blogin yhteydessä julkaistut kuvat ovat kirjoittajan antikvariaatissa esillä olevasta näyttelystä ”Tapiola – paratiisi vanhoissa postikorteissa”. Kun Vanha Tapiola on 2020-luvun lopulla hyväksytty UNESCO:n maailmanperintökohteeksi, voimme jälleen alkaa painamaan postikortteja turistien ostettavaksi.

 

Linkki saman aiheen toiseen blogiin - lisää perusteluja!

Linkki saman aiheen kolmanteen blogiin - kesäviesti Espoon päättäjille "carpe diem!"

Linkki saman aiheen neljänteen blogiin - Espoon näkemys UNESCOn maailmanperintökohteeksi hakeutumisesta.

 

]]>
2 http://jormakajaste.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/236334-vanha-tapiola-unescon-maailmanperintokohteeksi#comments Kulttuuri arkkitehtuuri kaupunkisuunnittelu kulttuuriperintö maailmanperintö tapiola unesco vanha tapiola Arkkitehtuuri Kaupunkisuunnittelu Maailmanperintökohde Tapiola Unesco Sat, 29 Apr 2017 13:08:38 +0000 Jorma Kajaste http://jormakajaste.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/236334-vanha-tapiola-unescon-maailmanperintokohteeksi