Jorma Kajaste

Espoon näkemys UNESCOn maailmanperintökohteeksi hakeutumisesta

  • Tapiolan puutarhakaupunki. Alustava rajaus. 13.4.2018
Espoon kaupunginhallituksen vastauksesta.
    Tapiolan puutarhakaupunki. Alustava rajaus. 13.4.2018 Espoon kaupunginhallituksen vastauksesta.

Asuntosäätiön rakennuttaman ja maailmanmaineeseen nousseen Tapiolan puutarhakaupungin säilymisestä tulevillekin sukupolville maineensa veroisena on kannettu huolta. Tapiolan keskusta on ollut jo vuosia, ja tulee olemaan edelleen pitkälle 2020-luvulle, työmaana, joka kumartaa rakennuttajille, kiinteistösijoittajille ja näiden etuja myötäileville, hetken poliitikoille. Aivan Tapiolan puutarhakaupungin rajojen ulkopuolella on käynnissä Suomen suurimmat rakennusprojektit Keilaniemen, Kehä I:n ja Otaniemen suunnassa. ”Täydennysrakentamista” on tehty ja tulossa on lisää myös itse puutarhakaupungin alueelle. Kaiken tämän Espoon kaupunki tekee Tapiolan perinteikkäitä arvoja kunnioittaen”, kuten esimerkiksi viimeisimmässä hankkeessa koskien Tapiolan Kulttuurikeskusta ja –aukiota. Kukaan ei kuitenkaan ole kyennyt selittämään mitä ovat nämä perinteikkäät arvot ja miten niitä kunnioittaen rakennetaan uutta, ja paljon.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Jouni J. Särkijärvi kysyi 18.2.2018 tekemässään valtuutetun kysymyksessä kaupunginhallitukselta ”aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin, jotta Tapiolan puutarhakaupunki nimettäisiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi”.

Vastauksensa valmistelun Espoon kaupunginhallitus uskoi virkamiehille, jotka kaupungin omien sivujen mukaan ”kaavoittavat sekä suunnittelevat ja rakennuttavat liikenneväyliä ja muuta kunnallistekniikkaa”. Vastauksen laatimisesta vastasivat siten kaupungin teknisen toimen johtaja, asemakaavoituksen johdon suunnittelupäällikkö, yleiskaavoituksen johdon suunnittelupäällikkö ja asemakaavoituksen aluearkkitehti. Näin oli varmasti hyvä, että vastaus saatiin sellaiseksi kuin se haluttiinkin. Ennakkoon.

Merkille pantavaa on, että vastauksen valmistelua kaupunginhallituksen puolelta ei annettu virkamiehille, joiden vastuulle kuuluu kuntalaisten kulttuuritoimen kehittäminen, puhumattakaan, että vastauksen valmisteluun virkavastuullisina olisivat osallistuneet kaupungin matkailu- tai museoalan ammattilaiset.

Vastauksessaan kaupunginhallitus katsoo, että ”maailmanperintökohdestatusta vastaava markkina-arvo ja huomio ovat saavutettavissa samalla resurssien panostuksella ja muilla, mahdollisesti monipuolisemmilla markkinoinnin ja kaupunkikehittämisen keinoilla. Tämän vuoksi Tapiolan puutarhakaupunkia ei ole tarkoituksenmukaista esittää maailmanperintökohteiden aielistalle. Kaavoituksen avulla alueen elinvoimaisuus turvataan ja sen tunnettuutta ja houkuttelevuutta lisätään yhteistyössä Tapiolan toimijoiden kanssa ottaen huomioon alueen erityispiirteet.” Kaupunginhallitus hyväksyi tämän vastauksen yksimielisesti.

Espoon kaupunginhallitus on siis sitä mieltä, että UNESCOn maailmanperintökohteen veroisen markkina-arvon ja huomion voi saada markkinoinnilla, ihan vaan markkinoinnilla, ja vieläpä samalla panostuksella, kuin mitä varsinaisen maailmaperintökohteen kohdalla olisi kenties käytetty. Mitä nämä markkinoinnin taikakeinot ovat, on Espoon syytä pitää visusti salassa, etteivät muut kaupungit keksi niitä mainostaakseen omia lähiöitään, metroasemiaan ja kauppakeskuksiaan. Tältä osin tulevaisuus näyttää onko Espoon kaupunginhallituksen yksimielinen näkemys kaupungin markkinointiresursseista ja –taidoista realistinen vaiko absurdiudessaan vain kovin ylimielinen.

Kaupunginhallituksen vastauksessa on myös otsikko ”Maailmanperintöstatuksen vaatimukset ja hyödyt”. Kopioin tähän kokonaisuudessaan tekstin osuuden, jossa puhutaan hyödyistä, jotta lukija voisi arvioida, kuinka kattavasti näitä on analysoitu ja pohdittu erityisesti…  ”Turismin määrä kohteissa voi kasvaa, mikä tuottaa myös taloudellisia hyötyjä. Turismin vaikutus riippuu kuitenkin osittain kohteen aiemmasta suosiosta, sijainnista ja markkinoinnista.” Kaksi lausetta, joiden substanssiarvo on kääntäen verrannollinen tekstin aiheuttamaan myötähäpeän määrään.

Tämän ei-niin-odottamattoman vastauksen jälkeen annamme myös kiitoksen sanan. Tosiasiallisesti Tapiolan puutarhakaupungin kolmen lähiön, itäisen, läntisen ja pohjoisen, rakennetun kulttuuriympäristön suojeleminen on toteutunut varsin hyvin. Käytännössä yksityiset kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen omistajat joutuvat jo nyt pitämään huolen vanhojen omistustensa ulkoasun säilymisestä, ja tämä on hyvä. Monet, jotka vastustavat Tapiolan puutarhakaupungin hakemista UNESCOn maailmanperintökohteeksi, ajatellen, että näin joutuisivat ”asumaan museossa”, eivät tule ajatelleeksi, että he de facto ”asuvat jo”.

Suurin ongelma tässä tilanteessa on se, että tämä käytännössä toimiva suojeluvaatimus ei päde kaupunkiin itseensä. Kun Espoon kaupunginhallitus on nyt tyrmännyt, ainakin toistaiseksi, halvalla vastauksellaan UNESCOn maailmanperintökohteeksi hakeutumisen, jää lähitulevaisuudessa nähtäväksi, miten se onnistuu käytännössä seuraamaan omaa näkemystään ”kehityksestä”, joka ”ottaa huomioon alueen erityispiirteet”. Tapiolan kaksi ala-asteen koulua, Aarnivalkea ja Jousenkaari, sekä Tapiolan uimahalli, ovat suurennuslasin alla – miten säilyttää valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuurimaiseman arvot elävässä kaupungissa. Ja sokerina pohjalla, vuosi sitten hiljaisuuteen vetäytynyt hanke rakentaa pyöräilybaana halki Tapiolan Silkkiniityn muhii jossain kabineteissa valmistelussa.

Blogin kirjoittajan mielestä Särkijärven kysymykseen olisi voinut vastata näinkin.

”Kaupunginhallitus katsoo, että juuri nyt, kun Tapiolan keskustassa on menossa vielä useita vuosia kestäviä muutoshankkeita, ei ole realistista ajatella Tapiolan puutarhakaupungin saamista UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Oikea ajankohta voisi olla 2020-luvun puolivälissä, jolloin muutostyöt ovat jo lähes valmiit. Kaupunginhallitus kuitenkin haluaa tutkia tarkemmin Museoviraston kanssa mitä maailmanperintökohdestatus Tapiolalle merkitsisi käytännössä ymmärtääkseen sen vaikutukset maankäyttöön ja rakentamiseen. Samalla selvitetään Espoon matkailusta vastaavien tahojen sekä muiden, koko maan matkailusta vastaavien kanssa, maailmanperintökohteeksi pääsemisen hyötyjä. Tästä selvitystyöstä tullaan raportoimaan säännöllisesti ja avoimesti erikseen sovittavalla tavalla. Selvitysprojektille tullaan nimeämään vastuuhenkilö.”

 

Linkki kirjoittajan ensimmäiseen blogiin aiheesta.

Linkki kirjoittajan toiseen blogiin aiheesta.

Linkki kirjoittajan kolmanteen blogiin aiheesta.

Tämä on kirjoittajan neljäs blogi aiheesta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Erinomainen kirjoitus ja hyvä ajatus.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Tapiolasta keskustelun voi aloittaa todesta kunnes Malmin lentoasema saa arvoisensa kohtelun.

Suomi on ratifioinut useita kansainvälisiä sopimuksia, UNESCOn kulttuuriperintöön liittyviä yleissopimuksia sekä Euroopan neuvoston julistuksia, joilla korostetaan kulttuuri- ja luonnonympäristöjen merkitystä ja taataan niiden säilyminen.

Ymmärtävätkö poliittiset- ja virkamiespäättäjämme mitä olemmeallekirjoittaneet?

Maakuntakaavan valmistelussa Malmin asema on jälleen puntarissa. Kenttä voisi soveltua sekä Unescon maailmanperintökohteeksi että Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kohteeksi.

Jos häviämme taistelun Malmin lentoaseman puolesta voi Tapiolakin heittää toivonsa. Kaavoitetaan ja puretaan se sitten siinä missä muukin historiallisesti arvokas.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Hyvä kirjoitus.

Näpit irti alkuperäisestä Tapiolasta, jonka arkkitehtuuri on arvokasta ja liittyy olennaisesti alueen historiaan. On sääli, että meillä Suomessa, lukematon määrä historiallisesti ja arkkitehtoonisesti arvokkaita rakennuksia puretaan maantasalla ja tilan saavat Uuden Rahan, usein esteettisesti ja laadullisesti kyseenalaiset rakennukset.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Itse näin Tapiolan ensi kerran vuonna 1970, jolloin se vielä oli pitkälti alkuperäisessä asussaan. Sittemminhän sinne on rakennettu varsin paljon lisää, joten hyvä kysymys lienee, miten UNESCO asiaan suhtautuu.

Maailmanperintökohteiden joukkoon on hyväksytty toimivia liikennekokonaisuuksia, joten eipä kai "ajassa eläminen" täysin kiellettyä ole rakennuskokonaisuuksillekaan.
https://whc.unesco.org/en/list/944

Naapurissa Helsinki on suurella vimmalla tuhoamassa maailmanperintökohteeksi kelpaavaa Malmin lentoasemaa. Enpä yllättyisi, jos tuohon Espoon ympäripyöreään vastaukseen sisältyisi maan tapaa, mitä se nyt sitten tässä tapauksessa pitää sisällään ja kätkeekään.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset