Jorma Kajaste

PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI

  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • PERUSTELUJA pro Vanha Tapiola UNESCO:n MaailmanperintökohteeksI
  • Ei liity kirjallisuuteen. Onpahan vain hieno patsas Vanhassa Tapiolassa. Helvi Hyvärisen "Ilves pentuineen", 1962.
    Ei liity kirjallisuuteen. Onpahan vain hieno patsas Vanhassa Tapiolassa. Helvi Hyvärisen "Ilves pentuineen", 1962.

Vanhaan Tapiolaan kuuluvat Asuntosäätiön luoman puutarhakaupungin alkuperäiset osat Itäinen lähiö (ml. Itäranta), Läntinen lähiö, Tapiolan Keskus, Pohjoinen lähiö ja Suvikumpu sekä näihin käsitteellisesti liitetty Etelä-Tapiola (Hakalehto, Länsiranta). Tämä on se alue, joka nousi maailman maineeseen kaupunkisuunnittelun mallikohteena erityisesti Heikki von Hertzenin työn tuloksena. Maailma sai kuulla nimen Tapiola Garden City. Kun nykyisin puhumme tai luemme Tapiolasta, tai kun alueen asukkaat, jotka eivät vielä asuneet Vanhassa Tapiolassa 1950-70 –luvuilla, pohtivat nyt asuinalueensa kehitystä ja tulevaisuutta, he usein tulevat johtopäätökseen, että ”Tapiola, no se pilattiin jo aikoja sitten”. Tämä johtopäätös on kuitenkin väärä. Vanha Tapiola on yhä olemassa, ja lähes sellaisena kuin se oli syntyessään.

1980-luvulta alkanut voimakas, hyvin suurten rakennusmassojen kasaaminen Tapiolan Keskuksen etelä-puolelle ja niiden uudelleenrakentaminen juuri nyt, vuosikymmenen maata möyrinyt metrotyömaa, Keilaniemen ”Suomen haastavin rakennustyömaa” sekä Otaniemen suunnasta tuleva paine Kehä I:n viereen sijoittuvien rakennusten muodossa ovat dramaattisesti muuttaneet Vanhaa Tapiolaa ympäröivää maisemaa. Mutta oleellista on, että ne eivät ole muuttaneet itse Tapiolaa. Varsinaisen Tapiolan alueelle on tullut muutama uudisrakennus, ja muutama on juuri parhaillaan rakenteilla. Kenties historiallisesti valitettavimpana voidaan pitää Tapiolan lämpövoimalan häviämistä – kyseessä oli Suomen ensimmäinen kaukolämpöverkostoon perustuva lämmitysinfrastruktuuri. Mutta vaikka kaikkea ei voikaan säästää, on Vanhan Tapiolan alue ja rakennuskanta jo nyt varsin kohtuullisesti suojeltu. Oikeastaan ensimmäinen suora uhka Vanhan Tapiolan kulttuurimaiseman säilymiselle on näinä päivinä käynnissä oleva valmistelu rakentaa Silkkiniitylle pyöräilybaana. Tämän hankkeen kannattajat eivät ilmeisesti ole ymmärtäneet lainkaan alueen kokonaisarvoa eivätkä tunne sen historiaa, mutta uskon päättäjien näkevän asian toisin.

UNESCO:n Maailmanperintökohteella tulee olla erityistä yleismaailmallista arvoa. Vanha Tapiola edustaa kirjoittajan mielestä juuri tällaista esimerkkinä toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan jälleenrakennusajasta, uusia visioita toteuttaneesta rohkeudesta. Lisän alueen kiinnostavuuteen tuo vielä sen sijainti ensimmäisen maailmansodan aikaisten puolustuslinnoitusten raunioiden päällä. Asia, joka kytkee sen mielenkiintoisesti myös toiseen Maailmanperintökohteeseen, Suomenlinnaan. Suomen museoalan asiantuntijat päivittävät ensi syksyn ja ensi vuoden aikana Suomen aielistaa ehdolle tuotavista kohteista. Rohkenen uskoa, että he päätyvät arvioissaan ja näkemyksissään samaan, että Vanha Tapiola täyttää UNESCO:n yksityiskohtaiset kriteerit.

Ei kuitenkaan yksin riitä, että Vanha Tapiola on objektiivisesti sopiva Maailmanperintökohteeksi. Asian eteenpäinviemiseksi ja prosessin tukemiseksi tarvitaan vahva, myönteinen tuki Espoon kaupungilta. Alueen asukkaat varmasti haluavat tietää tarkemmin, mitä tarkoittaisi asua Maailmanperintökohteessa. Yrittäjiä, ovat he sitten matkailualan, suurten kauppakeskusten liikkeiden tai vain ihan pienten myymälöiden pyörittäjiä, kiinnostaisi kuulla, miten ja millaisella aikataululla tällainen asia voisi edetä.

Kun Espoon kaupunki on tämän vuosituhannen alun käyttänyt valtavat voimavarat järjestäessään Tapiolan ympärille ja sen alle mittavat investoinnit vaatineet rakenteet, on nyt aika investoida vielä siihen, jota ei ole hyödynnetty lainkaan. Vanhan Tapiolan saamiseen UNESCO:n Maailmanperintökohteeksi ja matkailubusinekseen. Tällainen projekti, jos se saa tuulta alleen, vie vuosikymmenen. Ajan, jonka kuluessa kaikki nyt rakenteilla oleva on jo valmiina Tapiolassa ja sen ympäristössä. Tämä Maailmanperintö –tavoite on Espoolle, kaikille sen asukkaille ja yrittäjille, veronmaksajille  puhdas win-win-win –tilaisuus.

Tapiolan kulttuurimaisemasta ja Tapiolan kulttuurista on saatavilla kohtuullinen määrä kirjallisuutta. Yksi tapa arvioida Vanhan Tapiolan arvoa ja ainutkertaisuutta on miettiä, mistä muusta ”lähiöstä” on tuotettu samalla tavalla painettua sanaa samassa ajassa. Paras tapa on tietysti lukea muuta teos ihan itse. Liitän tämän tekstin loppuun luettelon eräistä näistä.

 

VISIO 2030

Vanha Tapiola on julistettu UNESCO:n Maailmanperintökohteeksi vuonna 2028. Turistiryhmät saapuvat Suomenlinnasta vesibusseilla Otsolahden rantaan tunnin välein tai metrolla Otaniemen kautta Tapiolan asemalle. Turistien määrä jatkaa kasvuaan ylittäen kaikki ennusteet, tälle vuodelle odotetaan yli 100.000 päivittäisturistia ja 50.000 hotelliyöpymistä, kapasitetti riittää Tapiontornin uudistuttua hotelliksi vuotta aiemmin. Turistioppaat lähtevät ryhmien kanssa kierroksilleen jalan tai saattavat kyytiä haluavat kiertoajeluille automaattivossikoihin ja pienbusseihin. Turistit kulkevat muutamaa valikoitua reittiä joidenkin ulottuessa myös Otaniemeen. Silkkiniittyä kierretään kuin Kekkonen aikanaan Neuvostoliiton presidentti Voroshilovin kanssa. Uusi tasavallan presidenttimme tuo säännöllisesti ulkomaiset arvovieraat tutustumaan tähän uuteen Maailmanperintökohteeseen. Tapiolan välittömään läheisyyteen pääkonttorinsa siirtäneet suuryritykset hyödyntävät samoin alueen valtavaa mainosarvoa ja nauttivat vieraidensa kanssa upeasta ravintolatarjonnasta. Merkittävät kulttuuritapahtumat kuten April Jazz, Espoo Cine, uudelleen viritetyt Tapiolan Syyslystit ja uusi Vanhan Tapiolan Teatteripäivät vetävät niin paikallista kuin muualtakin Suomesta tullutta väkeä tilaisuuksiinsa ympäri vuoden. Tapiolan Keskusallas häikäisee kirkkaan sinisenä Kulttuurikeskuksen edessä, illan hämärässä Suihkulähteet loistavat sateenkaaren väreissä. Koulujen päättyessä, vappuna, ja joskus ihan muuten vaan, väkeä kokoontuu Vallareille.

 

Tapiolan kulttuurimaisema:

Tapiola – Garden City – Cité-Jardin – Cartenstadt. Asuntosäätiö, (1957).

Ahola, Pentti; Häyrynen, Yrjö-Paavo; Mänty, Jorma; Solla, Pertti; Valjakka, Ilmo: Raportti rakennetusta ympäristöstä – Aarne Ervin arkkitehtuuria. SAFA Suomen Arkkitehtiliitto, 1970.

Becker, H.-J.; Schlote W.: Neuer Wohnbau in Finnland – New Housing in Finland. Karl Krämer Verlag, 1964.

Helimäki, Jussi: Kotinurkilta kallioille – Espoon luontokohteet. Espoon tekninen keskus, Espoon ympäristökeskus, 2009, 2. korjattu painos.

von Hertzen, Heikki: Koti vaiko kasarmi lapsillemme – Asunnontarvitsijoiden näkökohtia asunto- ja asemakaavakysymyksissä. Väestöliitto, 1946.

von Hertzen, Heikki; Ervi, Aarne: Tapiolan puutarhakaupunki – Tapiola Garden City. Arkkitehti – Arkitekten 1-2/1956, eripainos.

von Hertzen, Heikki; Itkonen, Uolevi: Raportti kaupungin rakentamisesta – Tapiolan arkea ja juhlaa. Länsiväylä Oy, 1985.

von Hertzen, Heikki; Spreiregen, Paul D.: Building a New Town – Finland´s New Garden City – Tapiola. The MIT Press, 1971.

Hurme, Riitta: Suomalainen lähiö Tapiolasta Pihlajamäkeen. Suomen Tiedeseura, 1991.

Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Espoon kaupunginmuseo, 1984, s. 164-5.

Itkonen, Uolevi; Immonen, Liisa: Tapiola – The Garden City. Kirjayhtymä, 1986.

Itkonen, Uolevi: Keskustorni. Tapiolan Keskustorni Oy, 1994.

Kokkonen, Jyrki: Espoon muinaismuistot 2 – Historiallisen ajan muinaisjäännökset. Espoon kaupunginmuseo, 1986.

Laaksonen, Lasse: Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä – Suojeluluettelo. Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 1980.

Laine, Sirkku: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa. Espoon kaupungin tekninen keskus, 1998.

Revell, Viljo: Works and Projects – Bauten und Projekte. Otava, 1966.

Toikka-Karvonen, Annikki: Tapiolan koteja – Homes in Tapiola. WSOY, 1963.

Tuomi, Timo: Tapiola – Arkkitehtuuriopas – Puutarhakaupungin vaiheita. Espoon kaupunginmuseo, 1992.

Tuomi, Timo: Tapiola – elämää ja arkkitehtuuria. Rakennustieto, 2003.

 

Tapiolan kulttuurihistoriaa:

Asuntosäätiön tiedotuksia –monisteet 1950-luvulla.

Tapiola tänään - Asuntosäätiön tiedotuslehti 1950- ja 60-luvuilla.

Anttonen, Erkki: Elämää Nallenpolulla – Tapiolan ateljeetalo 50 vuotta. Kustannus Oy Taide, 2005.

Eskola, Eeva: Vanha Hagalund. Espoon historiatoimikunta, Tapiolan Kilta ry, 1972.

Hiisiö, Ossi: Tapiola – parempien ihmisten kylä. Tammi, 1970.

Holma-Kokkonen, Hanna; Kalsta, Marja; Kervinen, Martti; Pajari, Raili; Känsälä, Ulla; Siivola, Lea: Opintiellä. Tapiolan Yhteiskoulun Tuki ry, 1998.

Itkonen, Uolevi: Ihmisiä Tapiolassa – Tapiolan Kilta ry:n 40-vuotisjuhlajulkaisu. Tapiolan Kilta ry, 1998.

Kajatsalo, Tauno; Haahtela, Kauko: Koulu elää – Tapiolan Yhteiskoulun työpäivää. A Modern Finnish School. Helsinki, 1964.

Koistinen, Markku; Marttinen, Markku: Tapiola urheilee. Tapion Honka ry:n tukisäätiö, 1987.

Kylävaara, Ilkka: Tapiola. Gummerus, 1989.

Pohjola, Erkki; Tuomisto, Matti: Tapiola Sound. WSOY, 1992.

Tervonen, Harri: Tapiola 1960–luvulla – Muistelmia puutarhakaupungista ja sen ihmisistä verkkosivusto tapiola.ning.com

 

Linkki saman aiheen ensimmäiseen blogiin - Vanha Tapiola Maailmanperintökohteeksi!

Linkki saman aiheen kolmanteen blogiin - kesäviesti Espoon päättäjille "carpe diem!"

Linkki saman aiheen neljänteen blogiin - Espoon näkemys UNESCOn maailmanperintökohteeksi hakeutumisesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset